lauantai 9. tammikuuta 2016

Agilitykatsaus


Aloitettiin Hutin kanssa agility toukokuussa 2014 alkeiskurssilla, josta jatkettiin ohjattuihin viikkotreeneihin. Tällä hetkellä ollaan agia harrastettu noin kahdeksan kuukautta ja koira on siinä kunnossa, että pystytään lähtemään jo kisaamaan heti kunhan kisaikä täyttyy eli kuukauden kuluttua. Tällä hetkellä esteosaaminen on hyvällä tasolla, voisi olla parempaa, mutta sellaisella tasolla, että nollatulokset ykkösluokasta ovat täysin saavutettavissa. 

Hirveästi meillä ei materiaalia ole treeneistä, mutta tässä 1,5 viikon takainen pieni video, jossa esiintyy ensin Rippu ja noin minuutin kohdalla koiraksi vaihtuu Huti. 




Kyseisissä treeneissä käytiin tekemässä Hutin joululoman aikaisia läksyjä, joita oli mm. puomi-putki-erottelu. Videosta näkyy vielä puomin tahmeus eli siihen tarvitaan vielä varmuutta sekä vauhtia. Välillä ollaan myös kompuroitu ylösmenokontaktin kohdalla, kun ne tassut ei vain meinaa osua siihen. Tätä ollaan treenattu pienellä vauhdilla sekä jarruttamalla koiraa ennen puomia. Molemmat toki auttaa, mutta toisaalta jarruttaminen ei kannata, koska kuitenkin halutaan koiran menevän kovaa eikä hidastavan vauhtiaan puomille tultaessa. Meidän kouluttajalta sain neuvoksi laittaa ylösmenolle jonkin esteen, kuten esimerkiksi muurin palikan tms, jonka takia koiran täytyy muutta rytmitystään ja tassun on osuttava kontaktipinnalle. Tämä toimi aiemmin, mutta kun käytiin keskenään treenaamassa niin koira ei kyllä muuttanut rytmitystään yhtään vaan hyppeli innoissaan kontaktipinnan ja ylösmenolla olevan esteen yli. Meidän piti palata tällä viikolla agilityn pariin, mutta kovien pakkasten takia treenit peruuntuivat. Toivottavasti siis ensi viikolla päästään treenaamaan ja katsomaan, että mihin ilmansuuntaan jalat nyt vuorostaan menevät. 

Kaiken kaikkiaan tykkään Hutin tekemisestä ihan älyttömästi! Se on nopea ja ketterä koira, joka kuuntelee todella hyvin huimasta päästä huolimatta. Se kestää toistoja ja virheitä, joten aika ihanteellinen koira tällaiselle tolvanalle, joka esimerkiksi yhdessä treenissä treenasi helikopteria sen kymmenen kertaa kiroilun ja turhautumisen saattelemana, kun ei vaan omat kädet ja jalat toiminut. Kyllähän se kentällä huutaa, että "eikö akka jo mennä!!", mutta se on minulle ihan ok. Ainakin vielä..

Rippu on päässyt aina samalla hallille harjoittelemaan mielentilaa. Suurin ongelma meillä on se, että Rippu ei kestä virheitä eli virheen sattuessa ja sitä korjatessa, sillä menee homma yli ja paketti hajoaa. Ollaan otettu askeleita eteenpäin, mutta myös taaksepäin. Rippukin menee osittain hieman tahmeesti, mutta en uskalla lähteä vedättämään sitä, koska yritän välttää isoja virheitä ja saada onnistuneita treenejä, jotka voidaan mennä läpi hyvällä fiiliksellä. Tällä hetkellä tehdään siis helppoja hommia hallilla, jotta saadaan vähän itseluottamusta meidän yhteistyöhön.

Tällä hetkellä siis odotellaan, että Huti saavuttaisi sen kisaiän ja kisakalenteria on alustavasti jo suunniteltu! Heti ensi kuussa olisi kisat Iisalmessa, mutta tällä hetkellä tämä pikkunarttu pihtaa niitä juoksujaan, jotka on viimeisen kahden viikon aikana olleet hetkenä minä hyvänsä-tilassa. En edes halua mainita meidän tuurista.. :) Uusia kisoja kyllä tulee, nyt olisi vaan ihan mieletön into päästä kokemaan kisafiilis junnun kanssa! 

2 kommenttia:

  1. Siis vau mitä menoo! Upeeta! :) Ja toosi kiva blogi, ehdottomasti jäädään seuraileen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi! Tervetuloa mukaan ja toivottavasti saan videomatskua säännöllisesti, koska niitten kautta on munkin mielestä huimasti kivempi ja helpompi seurata koirakkoa ja sen tekemistä!

      Poista