torstai 30. maaliskuuta 2017

Tauko kuitattu!


Aurinkoisia päiviä näkyy tulevan vain aina lisää ja lisää, ihan superia! Kevät lähenee hiljalleen ja kohta päästään korkkaamaan jälkikausi! Rippukin saa enemmän tekemistä eikä rajoitu vaan ulkoiluun ja pieneen höntsäilyyn.

Hutin kanssa palattiin 3,5 kuukauden kisatauolta viime viikonloppuna ja nyt oli koira hieno! Ihan oikeesti hieno. Ongelmanahan meillä on ollut, että Hutin 2o2o-kontaktit on aina kisatilanteissa muuttuneet Hutin puolelta juoksareiksi ja se on aiheuttanut turhautumista. Se turhautuminen, kun treeneissä koiraa ei saa tekemään niillä samaa virhettä, mutta kisatilanteissa ne sitten näkyy. Nyt pieni eläin teki kuin treeneissä jokaisen kontaktin (toki itse aika voimakkaasti kehoitin koiraa jäämään alasmeno-osalle..) ja se oli meidän voitto se! Ekalta radalta napsahti yksi rima (reagoi minun vauhdin muutokseen) sekä yksi kielto (olin koiran linjalla ja vauhti stoppasi rajusti) ja tokalta sitten perinteinen hyl, jossa oma linja huono niin koira meni hypyn ohi. Mutta ihan törkeen mukavia ratoja, kun ne ei ollut perinteisiä ykkösen "päästä-päähän-ja-takaisin"-tyyppisiä ratkaisuja. Vihaan niitä, koska koira saa ladottua ihan älyttömän vauhdin ja mä jään vikisee sinne perään. Ja toki jos sitä vauhtia saa ladottua niin saattaa ne pysähdykset kontakteilla unohtua.. Mahdollisesti siis vihaan niitä vaan sen takia, etten osaa koiraani kouluttaa niihin. :-D  Pääsiäisenä olisi kisat tiedossa, katsotaan josko siellä saataisiin nauttia taas koiran näteistä kontakteista ja ohjaajan vääristä linjoista. Tässä kun on ajatellut, että luoja päästäkää meidät pois jo sieltä ykkösluokasta niin toisaalta ajattelee, että ei meitä vielä pidä päästää pois mistään, kun perusasiatkin välillä rakoilee. Nooh, ehkä jonain päivänä!

Viime sunnuntaina käytiin epävirallisessa tokokokeessa, kun meillä nyt lauantaina olisi tiedossa ekat viralliset tokokokeet.. Kaikki liikkeet meni oikeastaan ihan hyvin, seuraamisessa sekä estehypyssä piippasi jonkun kerran ja liikkeestä maahanmenon loppu perusasento vajaa. Liikkurin kanssa ei olla päästy tekemään niin siltä kantilta oli kiva saada varmistus, että ei sitä edelleenkään kiinnosta muut ihmiset siinä lähellä. Itseä toki se ääntely häiritsee, mutta sitä on tosi vaikea lähtä kitkemään. Treeneissä on helppo pitää kriteerit yllä, mutta kun lähdetään kisatilanteeseen, jossa itseä jännittää ja koira korkeassa vireessä niin sieltä sitä ääntä vain lähtee tulemaan. Ja kun ei oikeen voi siinä liikkurille ja tuomarille sanoa, että hei otetaanpa uusiksi, kun tää apina ääntää tai hei, oottakaapa jokunen hetki, että saadaan ehkä rauhoitettua tilanne ja hiljainen lähtö. Toisaalta joku vois jättää menemättä silloin kokeeseen, mutta toisaalta mä tavoittelen Hutin kanssa TK2-koularia, joten ehkä ne niissä alemmissa luokissa kestää sen pienen piippauksen. Ja ehkä se on mulle isompi mörkö ja virhe kuin todellisuudessa onkaan. Mutta toisaalta pyrin ajattelemaan, että tuosta koirasta ei ainakaan saa haluttoman näköistä tekemälläkään! Sen näkee ja kuulee myös muut :-D

(Välihuomiona itselleni, kun tätä tekstiä tässä kirjoitan, että pitäiskö mun joskus keskittyä siihen kouluttamiseen, kun on kontaktiongelmaa ja piippausongelmaa ja mitäs muuta meiltä löytyykään...) 


Rippu on voinut hyvin. Parisen viikkoa takaperin oli isompaa jäykkyyttä havaittavissa, kun parina päivänä ulkoiltiin hieman enemmän kerralla (3-4 h) vaikkei itse ulkoilu niin kovaa tykitystä ollutkaan. Ollaan venytelty ja hierottu ja kokonaisuutena vaikuttaa ihan hyvältä, kun tietää mitä välttää.  Kun hypyt ajoittuu lähinnä sänkyyn, sohvalle tai autoon niin hyvin kestää!