Ripun lääkäripäivä

Käytiin eilen Ripun kanssa eläinlääkärissä, jonne oltiin kerrytetty ihan suhteellisen hyvä "vikalista". Piti näyttää silmiä, lohjennutta hammasta, kirputettuja niveliä ja keskustella virtsankarkailusta. Onneksi Rippu on tutkimustilanteessa mitä herttaisin koira niin kivutta selvittiin tästäkin reissusta! Herra Eläinlääkäri kysyi alussa, että onko se kiltti ja lopussa totesi, että "no kyllähän se kiltti tosiaan on!". 

Ripullahan on todettu silmissä plasmooma vajaa kaksi vuotta sitten, johon lääkityksenä on käytetty Optimmune-silmävoidetta. Silmät ei kutia, mutta vilkkuluomet ovat silti todella punaiset. Eläinlääkäri otti kuvia silmistä ja laittaa ne eteenpäin silmälääkärille, jonka jälkeen keskustellaan, että kokeillaanko koiralle toista lääkettä. Silmät eivät ole vaivanneet mitenkään näkyvästi Rippua, ne ei kutia tai näytä aristavan sen suuremmin.

Rippu on leikattu reilu kaksi (Vai kolme? Apua!!) vuotta sitten ja suhteellisen nopeasti leikkauksen jälkeen rupesi tulemaan virtsankarkailua. Viime kuukausien aikana sitä on ilmennyt yhä useammin, lähes jokaisena päivänä. Meillä koirat saa oleskella niin sohvalla kuin sängyssäkin, joten on välillä saanut hengitellä syvään, kun monena iltana peräkkäin on huomannut isoja pissiläikkiä lakanoissa. Päätettiin siis lähtä kokeilemaan Propalin-lääkettä tähän vaivaan, ihan helpottaakseen jokaista osapuolta. Katsotaan, saadaanko tästä ratkaisu ongelmaan ja, mikä määrä lääkettä riittää pitämään karkailun kurissa!

Näiden lisäksi oli tosiaan suussa lohjennut yksi etuhammas, joka pitää käydä poistattamassa. Pyysin eläinlääkäriä tutkimaan Ripun etujalat myös pintapuolisesti, että tuntuuko siellä mitään erilaista. Se on kirputtanut nivelkohtiaan (ranne sekä osaa varpaista) jo tovin enkä keksi minkä takia! Rippu on ollut raakaruokinnalla pitemmän aikaa, joten en usko, että mikään allergiakaan sille olisi puhjennut. Toki sehän voisi olla allerginen jonkun eläimen lihalle.. Se ei kipuile niitä mitenkään, ei ole kertaakaan vältellyt hyppimistä tai ontunut/kipuillut niitä muuten. Myöskään eläinlääkärin vääntämisiin se ei reagoinut millään tavalla. Tarkoitus oli kuitenkin, hampaan poiston yhteydessä, kuvauttaa etujalat ihan oman mielenrauhan takia.

Kuten sanoin, pieni Rippu oli mitä reippain potilas! Täytyy kyllä myös kehua Kajaanin kunnallisen eläinlääkäreitä, molemmat heistä käsittelevät koiria nätisti sekä kuuntelevat omistajaa ja seuraavat koiraa. Ensimmäisellä kerralla minun oli annettava ihan suora face-to-face palaute eläinlääkärille, kun asiakaspalvelu ja koiran käsittely oli ihan superhyvää! Se kun ei valitettavasti ole itsestäänselvyys..